maanantai 12. toukokuuta 2014

Joskus kulkee, toisinaan sitten taas ei

Tänään ei kulkenut. Rauta oli raskasta kuin - noh, rauta on raskasta. Joskus se vaan tuntuu vielä raskaammalta.

Treenissä ei siis juuri kunniamainintoja saavutettu, mutta kyllä silti taputtaisin itseäni olalle mikäli kädet treenin jälkeen sinne taipuisivat. Kaikki harjoittelu on hyvästä, huonokin.

Aina se sohvalla pötköttelyn voittaa ja on se vaan myönnettävä, että jonkinlainen euforiaan vivahtava tunne käy ohikiitävän hetken ohimoilla, kun istut hikisenä läskeinesi pukuhuoneeseen kiskomaan epätoivoisesti nahkaan liimaantunutta ihokasta irti poimuista.

On nimittäin ihme juttu, että kelmu nimeltään t-paita voi tosiaan istua ihossa kuin paska Junttilan tuvan seinässä. Osittain se varmaan johtuu yläraajojen rajoittuneista liikeradoista, mutta ei se voi kaikkea selittää. Hmmm....salaliitto?

Hilavitkuttimia

Melkein jokainen meistä on joko puolipakolla tai väkisin vietynä käynyt kuntosalilla. Kuka hullu sinne vapaaehtoisesti menisi, minua ei lasketa?

Jokaisella salilla on omanlaisensa laitekanta. Nämä voidaan jakaa kategorioihin karkeasti eli raaka rauta ja vitkuttimet. Jälkimmäisistä löytyy useitakin, mutta minä käsittelen mielessäni niitä outoina, kivoina eli hyödyllisinä, käsittämättöminä ja huonoina. Kaksi viimeistä johtunevat siitä, etten varmaan osaa käyttää niitä niin kuin tarkoitus olisi ja toinen on tietty tämä tauti joka rajoittaa varsin yllättävienkin laitteiden tehokasta käyttöä.

Valitan huonoa kuvanlaatua parissa kuvassa, mutta tarinan kannalta ne ovat olennaisia, joten en voinut niitä poiskaan jättää.


Vatsalihaslaite

Tämän laitteen tuntenevat melkein kaikki; David 130 vatsalihaslaite. Niinhän sitä luulisi. Olen siis jopa käyttänyt tätä joskus nakkisotien aikaan vaan enpähän minä enää muistanut miten tuo puetaan päälle.

Kanssarimpuilijat varmaan naureskelivat mielessään äherrykselleni. Ei siitä sen enempää. 

Sain kuin sainkin laitteen säädettyä itselleni sopivaksi. Yllätys oli kuitenkin suuri, kun ensimmäisen toiston jälkeen jouduin toteamaan, ettei tämä laite tule olemaan treenilaitevalikoimassani sen aiheuttamasta kivusta johtuen. 

Harmi. Nyt joutuu tekemään ihan oikeita vatsalihasliikkeitä.




Yläkerran laite

Yllättäen en tiedä, mikä tämän laitteen nimi on, mutta osaan sentään käyttää sitä huolimatta tiedonvajauksestani.

Hopeanvärisiin tankoihin lisätään sopiva määrä romua mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että lykkäät kuitenkin liikaa linttejä joko testosteroni-/feromonihöyryissäsi tai muuten vaan kuvittelet olevasi vahva.

Tästä seuraa ensinnäkin se, ettei käsiä saa ujutettua alempana sijaitsevien mustien patukoiden taakse aiheuttamatta naurunpyrskähdyksiä tovereissa, jotka seuraavat käärmetanssiasi vempeleen kanssa.

Liiat romut pois ja tahkoamaan. Sitä jäi silti liikaa. Perkl! Periksi ei anneta vaan juntataan valitulla helvetillä 3 * 10 vaikka taju pakenee ja spagetti pehmenee.

Kiva laite, jos olisi älyä laittaa soveliaan kokoiset killuttimet tankoon. Vaikuttanee oletettavasti kivusta päätellen etupuolen hartiaseutuun.


Leuanvetolaite

Joo, en tiedä tämänkään oikeaa nimeä.

Rautaa taaempana sijaitseviin ripustimiin, hanuri jakkaraan ja kahvoista pumppaamaan. Voi tehdä myötä- tai vastamäen otteella, epäilisin, ettei kuitenkaan niiden kombolla kuten eräs lapsuudenkaverini tapasi tehdä leuanvetoja eli ns. ristiotteella.

Jos painaisin 40 kiloa, tietäisin jaksavani tehdä kymmenen leuanvetoa kertaa kolme.

Vaan en paina.

Ihan kivan oloinen laite, mutten välttämättä osaisi kaivata, jos se jostain syystä poistuisi valikoimasta.

Samat ja paljon enemmän saa tehtyä taljoilla, joista en sen suurempaa puhetta pidä. 

Kaikkihan ne tuntee.

Joku soutuvehje

Romua tankoon, tissit lautaan ja jynkkäämään. Lievästi omalaatuisen oloinen laite, jota on kuitenkin joka kerta pitänyt hiplata, koska siihen voi laittaa noita miehekkään sinisiä linttejä nolaamatta itseään täysin.

Nyt kun tuli miehekäs väri puheeksi, niin tiedättekö, mikä on salin miehekkäin väri?

Sehän on ihan loogisesti punainen: 25 kilon lintat ovat kirkkaanpunaisia ja Miesten painot tummanpuhuvan punaisia. Metallia niissä on suunnilleen saman verran kuin keskikokoisessa goottipojassa eli 50 kiloa.

Jotenkin hiipii mieleen, että aikanaan on feng shui päässyt kiepsahtamaan ihan nurin päin. 

Ensin kävi mielessä, että nainen on suunnitellut värimaailman, mutta hylkäsin sen kahdesta syystä: en ole nähnyt millään salilla vaaleanpunaisia linttejä ja minä en millään jaksa uskoa, että se painavin ay-aktivistin satama-altaaseen upottaja naisen mielestä voisi olla punainen. Voin toki olla väärässäkin.


 Terminaattori (ei mahda olla oikea nimi)

Tämä lienee jonkinlainen suur-innovaatio klassisen mutkaraudan korvaajaksi.

Sen voin kertoa, että kymmenen kilot "korvikset" ovat melko maksimit per puoli tässä helvetinkoneessa.

Liikerata on niin ihmeellinen, että loppupään vääntö sulaa ihan ihmeelliseen kiertoon.

Vaikken Arnoldin veroinen voimiltani olekaan, uskallan väittää jerkkua löytyvän sen verran, ettei noiden linttojen pitäisi meikäläistä vielä selättää.

Olen nimittäin perinteisellä Scottilla saanut ihan lähipäivinä huomattavasti paremman tehon ja kohtalaisen ehjät suoritteetkin isommalla rautamäärällä, ei toki mitenkään merkittävän suurella, mutta kuitenkin.




Äijästä neidiksi

Se siitä ja äijäpuolen vekottimista. Huomasitte varmaan, etten ole sisällyttänyt mitään varsinaisia äijälaitteita esittelyyn.

Siihen on kaksi syytä. Aiemmin kertoilin jo kokeilleeni vapaita rautoja kuten kyykkäystä, maastavetoa, kahtakin erilaista prässiä ja ehkä sitä kaikista suosituinta, joita tuollakin salilla on neljä kappaletta ja siitä huolimatta ne ovat aina varattuja: penkkipunnerrustelinettä.

Jokainen niistä niistä tuottaa jossain määrin sietämätöntä tuskaa, jopa tuo punnerruspenkkikin, mutta se johtuu äärettömän jumissa olevista selkälihaksista. Pitäisi varmaan käydä joskus hierojalla. Jos olisi varaa.

Neitisalin aarteita

Istuva härkä (nimi muutettu)

Kuva on hieman hämärä, mutta tämä oli ihan pakko näyttää.

Tässä sielu lepää ja jalat huutaa armoa, mutta mikä tärkeintä, ei satu selkään vaikka kuinka runttaa. 

Ja kun "naisten" puolella ollaan, tuohon voi laittaa ihan miehekkään määrän laattaa.

Alatalja

Huijasin. Kyllä mun yksi tuttu laite pakko esitellä, se on tämä alatalja, jolla tehdään soutuliikettä.

Olen varmaan jo kyllästyttänyt teidät rajoittuneisuudellani, mutta: tällä vehkeellä saan ruutia koko takakropalle ylhäältä alas.

On äärimmäisen inhoittava kokemus isolla raudalla, varsinkin jos tällä tekee liikkeet niin kuin kuuluu eikä kolistelijatyylillä.

Olen aiemmista vuosista sen oppinut, että mikäli liikeradat ovat oikeat ja liike tuntuu inhalta, se mitä todennäköisimmin myös tehoaa kivoja laitteita nopeammin.

Allekirjoitan tuon jonkun muun keksimän väitteen.





Käänteinen linkkuveitsi

Annoin tälle nimen liikeratansa vuoksi. Tuo ylempi sininen makkara käännetään noin 90 astetta alemman nakkiparin suuntaan.

Laitetaan haarukka miehekkäästi noin pakan puoleen väliin - minun tapauksessani 45 kilon välikköön.

Sitten ujuttaudutaan suunnilleen "syöksylaskija muna-asennossa" -asentoon siten, että lättäräpylät ensin alanakkien väliin ja sitten kihnutetaan hanuri jakkaran ja ylämakkaran väliin.

Viimeiset rukoukset ja sitten vaan ruotoa suoraksi. Helppoa kuin siskonmakkarasoppa.

On ihan ihmeellistä todeta, ettei näistä vemputtimista tule minkäänlaista tuskaa jollei lasketa pientä häpeää, mikä oman massan ja selätetyn raudan suhdetta miettiessä tulee.




Pötikälle ryhtiä

Kun on tuota läskilouhosta kertynyt, ja muutenkin - täytyy pitää huolta vatsalihaksistakin. 

Näillä massoilla normit vatsalihasliikkeet eivät ole oikein efektiivisiä elikkäs tehokkaita.

Kyllä minä sitten kun laihdun ja muita kansantarinoita...

Tuo on kuitenkin mainio vehje kyljyksille ja kiusaankin tuolla itseäni jokaisella treenikerralla.

Sen yhden aiemmin mainitun vatsalihaskoneen hylkäsin hyvästä syystä, erään toisen hylkään huonosta syystä.

Tätä palstaa saattavat lukaista vähän nuoremmatkin, joten koetan kuvailla laitteen liikerataa, jonka vuoksi en ole siihen koskenut ensimmäisen kerran jälkeen: doggy style miehen näkökulmasta ilman partneria. Ikään kuin ilma***** MM-kisoissa olisi.


Pec Deck eli tissikone


Tässä on ehkä planeetan paskin kokeilemani Pec Deck, mutta minkäs teet.

Laitteen tarkoitushan olisi eristää rintalihasharjoite kohteeseen, mitä tämä kammotus ei tee.

Ehkä joku tuostakin vehkeestä pitää, mutta itse kaipaisin sitä mallia, jossa kädet ovat 90 asteen kulmassa kyynärpäästä ylös ja työntö tapahtuu mukavammalla liikeradalla.

Tuo laite sopinee puunhalaajille ja maailmanomistajille. Minulle ei. Tämän voi viskata Jimmy Hoffan seuraksi.

Ehkä Kannusillanmäessä elokuussa remontista toipuvan pommisuojan salin laite voittaa tämän vitkuttimen.

Kontulan pommisuoja on kyllä optimaalinen paikka Putlerin vinksahduksen varalta: sijaitsee tuhat kilometriä maan alla.

Sinne ei herralle myydä edes kertalippua edes hänellä ei ole niin isoa yleisavainta, jolla Pandora olisi hänelle suotuisa.

Tämmöistä tänään. Lupaan olla kirjoittamatta mitään näistä punttisaliseikkailuista, jollei mitään maininnan arvoista tapahdu.

Tosin, koska maininnan arvo on minun päätettävissäni, voi vain todeta: turha lupaus.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti